sunnuntai 4. syyskuuta 2011

Sadonkorjuuaika

Sateisinakin aamuina on mukava kävellä töihin, ainakin silloin jos sataa vain vähän. Menneellä viikolla yhtenä aamuna lähdin kävellen sateensuojan kanssa ja nautiskelin raikkaasta ilmasta. Tihkutti vai vähän ja taivas näytti kirkastuvalta. Ehdin ehkä puoleen väliin matkaa kun sade voimistui voimistumistaan. Sateenvarjo suojasi vain hiukset kun vettä tuli vaakatasossa ja kasteli minut ihan tyystin. Vesi valui noroina pitkän takin liepeitä pitkin kastellen housun lahkeet polviin asti. Kenkävalintani ei ollut lainkaan asianmukainen säähän verrattuna, josta syystä jokaisella askeleella tirskui vettä kengistäni. Olisi ollut kumisaapaskeli.
Maasto sai myös osansa rajusta sateesta, joka olisi ollut satokauden alussa ehkä toivottavampaa. Ohittaessani viljelypalstoja huomasin miten pienet ojat tulvivat ja puro kohisi kosken lailla. Jollakin peltotilkulla ui puisia laattoja kuin tukinuitossa. Viljelypalstoilla olisi ollut oivallinen tilaisuus aloittaa riisinviljely.  
Keskuspuistossa oleva julkinen teos, Voima ja herkkyys, kantaa myös satoa.  

4 kommenttia:

isopeikko kirjoitti...

On hyvä että sataa välillä. Olisi harmi, jos kaikki vesi menisi pilveen ja jäisi sinne.

kipi kirjoitti...

Totta, olisi aika kamalaa jos pilvet täyttyisivät vedestä, pullistelisivat ja vesi velloisi pilvissä kunnes pilvi poksahtaisi. Tuliskohan siitä sitten vedenpaisumus... vai vain suihku. :)

Kutuharju kirjoitti...

Kiva nähdä tätä Keskuspuiston ehdotonta lempipatsastani pitkästä aikaa (ehkä siellä ei muista patsaita olekaan, joten ykkössijaa ei uhkaile kukaan ;) Ai, niin, kun pyöräilin lintsille päin tänä kesänä, menin tuosta ohi, ja yhä se vauva vaan odottelee valmistumistaa.

kipi kirjoitti...

No eipä siellä patsaita oikein taida olla. Muuta taidetta ehkäkin. :)
Tuo teos on minusta äärettömän vaikuttava. Vieläkin vaikka olen nähnyt sen monen monituista kertaa. :)