Joulun aikaa

Talvipäivän seisauksen päivänä

Tällä hetkellä näyttää hyvin todennäköiseltä, että saamme valkean joulun. Pääkaupunkiseudulla on lumen syvyys jo kolmisenkymmentä senttiä. Ihan kiitettävä määrä porolle ja joulupukille. Vai millä se joulupukki nykyisin kulkeekaan. Niin ja onkohan hän aito ruotsalainen vai suomalainen joulupukki. Vai virkaveli. Siinä sitä riittää nyt jännittämistä….

Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta

Merry Christmas and Happy New Year

Taidetta

Kävin tutustumassa taidenäyttelyyn ”150 vuotta syntymänsä jälkeen Helene Schjerfbeck palaa Ateneumiin, pitkistä portaista piittaamatta”. Moni muukin oli ajatellut samoin, että syksyisenä lauantaipäivänä voi nauttia taiteesta sisätiloissa kun viikonvaihteelle oli luvattu sadetta. Taiteesta kiinnostuneita olikin valtavasti, jonotettiin vaatenaulakolle, lipunmyyntiin ja lopulta taideteosten näköetäisyydelle.  Tosin lauantaina paistoi aurinko ja oli upea syksyinen sää.

Minulle oli paljon uutta tauluissa kun en ollut aiemmin tutustunut Schjerfbeckin taiteeseen lukuun ottamatta hänen omaa kuvaansa, mikä lienee tavallaan hänen brändinsä. Aivan uskomattoman upeita olivat hänen tulkintansa lapsista, äidistään ja itsestään eri aikakausina. Hänen omista kuvistaan olin ymmärtävinäni hänen tulkinnan elämän rajallisuudesta ja ihmiskehon muutoksesta.  

En todellakaan ole mikään taiteen tuntija tai ekspertti alalla. Aiemmin vieraillessani Pekka Halosen näyttelyssä ja ihaillessani Halosen siveltimen jälkeä hieman ihmettelin mikä yleisesti ottaen on taidetta, sain nuorelta (silloiselta 8-vuotiaalta) asiantuntijalta kommentin ” Kuule mummo, yksi siveltimen vetokin voi olla taidetta”.  Yritän siis muistaa omat rajani.  

Eilen myös seurueeseeni kuului pieni asiantuntija, 2-vuotias neiti, joka on tutustunut jo nuoresta iästään huolimatta Taidekeskus Salmelan näyttelyihin. Kysyttäessä hänen kommenttiaan eilisestä tilaisuudesta, hän vaikeni. Tosin hänen mielestään eilinen bussimatka oli kiva ja ehkä myös junamatka leikkivaunussa. 

Heinäkuisia juttuja

Nyt on lomailtu Karjalan kunnailla käet taskussa helteitä odotellen ja sateen sattuessa sateessa. Jonain päivänä kastuinkin ihan perusteellisesti  kun vettä tuli kuin saavista kaatamalla. Olin polkupyörällä liikenteessä ilman sadetakkia vaikka tiesin, että sadepilvet olivat ylittämässä tienoon. Uhmasin sään haltijaa ja siitä sain sitten palkan. Kesäsade on kuitenkin ihan virkistävää ja tilanne huvittava näin jälkeenpäin.  

Jo perinteisesti vierailin Taidekeskus Salmelan näyttelyssä, josta muutama otos. Näyttely oli tai on kaikin puolin monipuolinen, tyyliin jokaiselle jotakin. Itseäni miellytti realismi ja näyttelyssä oli runsaasti lapsiaiheisia ja kukka-aiheisia taideteoksia esillä. 

Kukkaketo

Vuosien mittaan on ”päässyt kerääntymään kasapäin” kaikenlaisia paksuhkoja (7 veljestä) villalankoja. Yleensä olen neulonut kyseisestä langasta villasukkia, saapassukkia. Nykyisin neulon ohuemmista langoista.  Nuo ovat odottaneet kiltisti vuoroaan, aikaa parempaa. Tänä keväänä koitti sitten aika etsiä langat ja aloittaa virkkaus. Inventoin lankani ja suunnittelin torkkupeiton mallin, Hexagon, kuusikulmainen neliö, jonka yhdistäminen onnistui hyvin viimeisen kerroksen virkkauksella valmiisiin neliöihin.

Pohjaväriksi sopi mielestäni hyvin arkisen harmaa saapassukkalanka, jota oli niin paljon, että se rauhoitti muuten kirjavan peiton. Ideana oli, että jokaisen kukkasen ulommainen kerros on vihreä kuten kukkien lehdet. Vihreää väriä jouduin etsiskelemään kaapeistani, jopa yksi keskeneräinen sukanvarsi sai purkutuomion. Muita värejä oli riittävästi.  

Itse olen oikein tyytyväinen lopputulokseen. 

Valokuvatorstain haaste - vehreys

Tämän viikon haaste on vehreys. 
(Kuva suurenee klikkaamalla.)

Valokuvatorstain haaste - kasvit

Tänään päivälenkillä nappasin kuvan tästä uudesta innovaatiosta, jonka olin jo aiemmin keväällä havainnut. Siihen aikaan ei ollut vielä istutusastia tuottanut uutta satoa.... kuten nyt näyttää.    

Kädentaitoa messukeskuksessa

Viikonvaihteessa oli Helsingin messukeskuksessa koko perheelle tarkoitetut messut, lapsille ja aikuisille omat osastot. Kävin tarkastamassa kädentaito-osaston, jossa ei ainakaan lauantaina iltapäivällä ollut kävijöitä ruuhkaksi asti. Eri aiheisiin liittyviä työpajoja oli runsaasti, mm. kehruuta, verhoilua ja entisöintiä. 

Minua kiinnosti kierrätyskeskuksen osasto. Siellä oli jos jonkinmoista tarviketta ja poisheitettyjä vaatteita valmiina uusiokäyttöön. Aivan uskomattoman upeista ja kekseliäistä luomuksista oli koottu muotinäytös ”Olipa toisenkin kerran ”Catwalkille. Ei voi muuta kuin ihailla nerokkaita oivalluksia mitä mestarit ovat luoneet poisheitetyistä vaatteista.

Itse tein vain pieniä hankintoja, joista on tarkoitus jossakin vaiheessa saada jotain myös aikaiseksi.     

Elokuvissa

Meryl Streep on loistava esittäessään Rautarouva Margaret Thatcheria. Meryl Streep on äärettömän muuntautumiskykyinen näyttelijä. Elokuva alkoi niin, että rautarouva oli kaupassa ostoksilla ja käveli sen jälkeen kotiin. Rouvan kävely oli juuri sen näköistä kuin meidän vanhempien naisten liikkuminen on silloin kun eteneminen ei ole enää niin varmaa ja kun huimaa ja horjuttaa.

Elokuvan tekniseen puoleen en osaa ottaa kantaa eikä minua suuremmin haitannut vaikka elokuva etenikin takaumien kautta. Historian tapahtumat etenivät kronologisesti rouvan muistikuvissa. MT, kuten hänen miehensä Dennis (DT) häntä nimitti, oli kunnianhimoinen ja omistautui kokonaan politiikalle. Perhe jäi vähemmälle. Dennis oli kuitenkin hänelle tärkeä. Niin minä ainakin tulkitsin kun MT puhui hänen kanssaan vaikka DT oli kuollut jo vuonna 2003.

Elokuva toi mieleeni myös teeman kun sairastutaan valtaan. Miten vaikeaa onkaan myöntää, että ei olla enää johtajana kansan suosiossa. Korkeimmalle portaalle on ehkä kiivettävä monen mutkan kautta, mutta sieltä alastulo voi olla hyvinkin jyrkkä putous.  

Mielestäni elokuva oli myös ihan kohtuullinen kuvaus dementoituneen ihmisen maailmasta.       

Valokuvatorstain haastesana - hulluus

Kai tämäkin on jonkinlaista hulluutta... 

Valokuvatorstain haaste: No comments!

On niin koiran tylsää.... 

Neulotut helmet

Näiden helmien ”prototyyppi” valmistui jo pari vuotta sitten kesällä. Siitä lähtien idea on muhinut mielessäni ja olen etsinyt sopivaa lankaa ja välihelmiä. Ja viimein tietysti sopivaa inspiraatiota, että tulisi ryhdyttyä puuhasteluun ohuiden puikkojen ja langan kanssa.

Päällystetyt puuhelmet ovat kokoa 22 mm, lankana on Flox Star (Marks & Kattens) ja metalliset välihelmet on ostettu viime syksynä ELMA-messuilta.      

Hyvää Pääsiäistä

Hyvää Pääsiäisen aikaa kaikille sivulla vieraileville!

Sharm el Sheikh

on Siinain niemimaalla, Punaisen meren rannalla oleva egyptiläinen lomakohde. Hotelli, jossa lomailimme, oli neljän tähden upea, uudehko hotelli. Henkilökunta, joka koostui miehistä, oli ystävällistä ja heille oli ehdottoman tärkeää, että turistit viihtyvät ja ovat iloisia. Päiviksi ja illoiksi oli järjestetty erilaista ohjelmaa, jonne erityiset animation –ryhmän työntekijät yrittivät hankkia osanottajia. Jalla, jalla… (nopeasti, nopeasti mukaan)

Majoitus all inclusive hotellissa sisälsi kaikki ateriat ruokajuomineen ja paikalliset juomat sekä drinkit päivisin ja iltaisin. Noutopöydät notkuivat herkkuja ja top chef kokit valmistivat ja paistoivat koko ajan lisää tarjottavaa. Ravintolassa olivat panostaneet asiakkaiden viihtyvyyteen, kun eri iltoina päivällinen tarjoiltiin eri teeman mukaan. Minua viehätti eniten egyptiläinen teema, jossa tarjoilijat olivat pukeutuneet kaapuihin ja peruukkeja muistuttaviin päähineisiin (nemes).

Harmittaa, että sairastuin lomalla ja näin ollen en pystynyt nauttimaan ihan kaikesta mahdollisesta loman aikana. 

Valokuvatorstain haaste - punainen

Baarimestarin sekoittaman drinkin nimi on Wave.

Valokuvatorstain 232. haaste

Tällä viikolla ispiroidumme kuvasta, jonka on kuvannut Thamizhpparithi Maari.

Pitkästä aikaa taas haasteessa mukana.