tiistai 27. heinäkuuta 2010

Luova tauko

Eeva Joenpelto kirjoitti kirjan nimeltään viisaat istuvat varjossa. En nyt tiedä olenko niin viisas, mutta pidän lämpöisestä kesästä ja istun mieluusti varjossa. Nyt on ollut lämmintä. On siis ollut oikea kesäsää, aivan kuin lapsuuden kesät. Sillä erotuksella, että lapsuudessa ne olivat paljon pitempiä kuin aikuisena. Joidenkin mielestä on ollut ehkä liiankin lämmintä suorastaan hellettä. Olen säännöllisen epäsäännöllisesti aamuisin löntystellyt kävellen töihin vaikka lämpömittarin lukema on ollut reilusti päälle kahdenkymmenen asteen. Työhuone on suhteellisen hyvin ilmastoitu. Siellä on ollut sitä tarvittavaa varjoa ja viileyttä iltapäivään asti joten työskentely on heinäkuussa ollut varsin miellyttävää. Onneksi ilmastointiremppa tehtiin jo pari kesää sitten eikä tänä kesänä. Sinänsä kummallinen yhteensattuma, että ilmastointiremontti tehdään kesällä ja patteriremontti talvella. Toki se tekee jokapäiväisyydestä extremeä.

Kotona sitä vastoin olen keskittynyt vain olemiseen. Keskeneräisiä projekteja on odottamassa valmistumista, mutta en jaksa nyt neuloa sukkaa tai mitään muuta tavanomaista. Annan niille lomaa ja lepoa. Joitakin pieniä ideoita on silloin tällöin pulpahtanut mieleeni ja olen saanut jopa jotain valmiiksikin. Ei muuta kuin catwalkille… Barbie.


maanantai 5. heinäkuuta 2010

Mitä kaapista löytyy

Tein viime syksynä varsinaisen löydön erään lankakaupan tarjouskorista. Ostin kerän aivan ihastuttavaa Katian Bombay – lankaa. Siinä vaiheessa en tietenkään ajatellut mitä siitä neuloisin. Lanka oli vain ostettava talteen. Talven aikana lanka marinoitui muiden lankakerien kanssa talvisäilössä. Sata grammaa puuvillalankaa ei riitä juuri mihinkään. Ei edes vauvalle takiksi. Luovuus oli kovalla koetuksella kun piti keksiä mitä langasta valmistaisin. Pelkäsin jo, että se perinteinen. Tuluskukkaro. Kumma kyllä mieleeni ei edes tullut, että olisin käynyt ostamassa samaa lankaa lisää. Olisi kai ollut liian helppo ratkaisu. No joka tapauksessa käänsin ympäri kaikki puuvillalankavarastoni ja aloitin värisommittelun. Onneksi olin aikoinani sulovilenmaisesti hamstrannut kirpputorilta muutaman kerän Tennessee – lankaa parempaan talteen. Aloitin neulomisen jakun helmasta ja seuraavaksi neuloin hihat yksivärisellä. Siinä vaiheessa vielä oletin, että lanka jotenkuten riittäisi, mutta mitä vielä. Jouduin purkamaan ja etsimään taas uuden värin, jolla jatkaa. Koko neulomisen ajan piti olla varasuunnitelman varasuunnitelma millä värillä ja minkälaisella langalla jatkan, mutta niinpä vain valmistuikin takki.


























Samalla metodilla valmistui myös vähän isompaa kokoa oleva toppi. Lankana ovat Katian Samba ja Tennessee, jotka löytyivät omasta varastosta, mutta vihreän sävyihin sopivaksi langaksi ostin italialaisen Mondial’in Cometan.