torstai 23. huhtikuuta 2009

Valokuvatorstain haaste - autio


Maa oli autio ja tyhjä.....

keskiviikko 22. huhtikuuta 2009

Kirjasto



Tämänviikkoisessa iltapäivälehdessä oli juttua mitä Juice Leskisen omistamille kirjoille pitäisi tehdä. Hän itse olisi halunnut luovuttaa ne Viola-kodille. Kirjat olivat vapaassa myynnissä ja Aino ja Reino tekivät kaupan. Nimittäin Reino & Aino Kotikenkä Oy. Kyllä nyt on kiva käyttää Aino- ja Reino-tossuja.

Kirjat on aakkostettuna kirjailijan mukaan ja niitä on ihan kunnioitettava lukumäärä, yli 2300 arvostettua opusta. Kirjoja kaupattiin netissä sloganilla: Nyt kaikki lukemaan ja sivistymään! Totta. Lukeminen kannattaa aina. Niinhän sanoi jo Jörn Donner aikoinaan kirjakerhon mainoksessa. Aiheen tiimoilta on keskusteluakin mitä Juicen kirjoille pitäisi tehdä. Mielestäni paras lukemani ja Juicemainen vastaus on: ”Juicen kirjat pitäisi lukea.”

Minäkin olen joskus, kymmenkunta vuotta sitten luetteloinut ja aakkostanut kirjani tietokoneelleni. Jossain vaiheessa kirjat olivat myös kirjailijan mukaan aakkostettuna kirjahyllyssä. Kuten kirjastoissa. Sittemmin olen vaihtanut asunnosta toiseen muutaman kerran. Kirjat ovat tallessa, mutta… järjestys on jo ihan toinen. Osa on kirjahyllyissä ja osa yöpöytänä. Tosin minulla on vain murto-osa Juicen kirjastosta.

tiistai 21. huhtikuuta 2009

Aina on jotain.. kesken..


Onhan minulla vielä ainakin pari keskeneräistä tekelettä odottamassa inspiraatiota, joko jatkaa tai sitten purkaa ja aloittaa aivan alusta. Toinen on Novitan seiskaveikasta aloitettu kirjoneuleinen tähtilapanen, joka jäi kesken kun tuli muita neulekiireitä. Piti neuloa joululahjoiksi villasukkia. Tähtilapasen kirjoneule ei ole oikein siistiä. Menee luultavasti purkuun. Jokunen aika sitten aloitin pätkävärjätyn sukkalangan jämästä ja yksivärisestä langasta neulomaan sukkaa. Varsi on valmiina ja kantapäänkin olen jo kahteen kertaan tehnyt. Nyt on purku taas meneillään. Voi olla, että vielä kokeilen kolmannenkinlaista kantapääversiota siihen tai.. sitten…

Vuosien varrella on tullut aloitettua useitakin neuletöitä. Tosin jokunen niistä on valmistunutkin. Kun muuttaa sopivan monta kertaa elämänsä aikana, niin tulee siivottua nurkat puhtaiksi. Myös keskeneräisistä käsitöistä.

Yksi keskeneräinen ompelutyökin minulla taitaa olla jossakin. Mutta se kuuluukin siihen sarjaan, että mitä Sinä jätät perinnöksi jälkipolville. Nimittäin sain joskus vuosia sitten tädiltäni valmiiksi leikatun punaisen vakosamettisen lasten housupuvun. Se oli kaiketi hänelläkin odottanut valmistumista. Vuosia. Tarkoituksena oli, että olisin ommellut siitä tyttärelleni, mutta… jotenkin oli vaikeaa jatkaa toisen suunnittelemasta projektista ja sitä paitsi se taisi olla jo siihen aikaan liian pienikin. Mutta.. voin jättää sen perinnöksi - jos kangas vielä kestää…

maanantai 20. huhtikuuta 2009

Valokuvatorstain haaste - Saapuminen


Suomalaiset turistit saapuvat etelän aurinkoon.. valoon ja lämpöön..

sunnuntai 5. huhtikuuta 2009

UFOja ilmassa


Jokin aika sitten minua pyydettiin neulomaan villapusero. Pohdiskelin, että joudunko ostamaan uutta villalankaa vai sattuisiko mahdollisesti suurehkosta lankavarastostani löytymään sopivaa. Muistin sitten yhden, jo vuosia sitten UFOksi (Unfinnished object) jääneen villatakkitekeleeni. Se olisi varmaan sopivan värinen lanka. Neuleen saajalla kun on varsin tarkka värisilmä. Kaivoin vaalean lilanväristä lankaa kerän ja oitis loin silmukat puikoille. Neuloin sitten pikkuhiljaa ja viimein sain takakappaleen valmiiksi. Eilen aloitin etukappaleen luomalla silmukat ja neulomalla helmineuletta helmaan. Lanka loppui. Hain varastostani samasta pussista pahaa aavistamatta uuden kerän lankaa. Mutta.. se ei ollutkaan enää samaa lilansävyä ja kaiken lisäksi se ei ollut edes samaa lankaa. Woolia oli van 100 grammaa ja vanhaa Merinoa lähes kilo.

Tästä minun pitäisi kai oppia jotain. Ennen neuleen aloittamista on syytä tarkastaa langan riittoisuus. Toinen ohje itselleni on se, että on maltettava lukea ohje loppuun asti aina ennen neuleen aloittamista.

Nyt minulla on sitten kaksi UFOa.