Aamuaurinko paistoi kirkkaasti. Auringonsäteet kimaltelivat hangella. Kuusivuotias Matti oli tullut hakemaan vuotta nuorempaa Marjaa ulos. Marjan äiti oli tyytyväinen, että tyttö lähti ulos raittiiseen ilmaan leikkimään. Äiti sai puuhastella rauhassa kotiaskareita ja lapsella oli jotain mielenkiintoista puuhaa. Matti ja Marja miettivät hetken ulkona mitä leikkiä alettaisiin leikkiä. Matti oli tullut omalla sinisellä potkukelkallaan ja Marjalla oli punainen kelkka. Matti keksi, että lähdetään kelkoilla hangelle. Hanki kantoi aamupäivällä hyvin lapsia. Posket hehkuen lapset suuntasivat viereiselle pellolle ja potkivat pienillä jaloillaan vauhtia niin, että kelkan jalakset suihkivat hangella. Heillä oli mukavaa. Sitten he keksivät, että joen rannassa kasvaa pajukkoa. Pajunkissoja olisi kiva saada kotiin äidille maljakkoon. Lapset potkuttelivat hurjaa vauhtia kohti rantaa, Matti edellä ja Maija perässä. Kun he saapuivat joelle, niin he huomasivat, että jäällä ei ollutkaan paljoa lunta. Oitis he keksivät, että potkukelkka kiitäisi jäällä huimaa vauhtia. Niin he kiitivät järvelle päin mutkikkaan joen jäätä pitkin. Välillä pysähtyivät tutkimaan rantatöyrään muotoa sekä kasvillisuutta ja jatkoivat matkaa kunnes saapuivat järvelle. Joen suistossa, rannalla oli törröttäviä osmankäämiä. Niitä oli pakko kerätä. Ovathan ne hauskannäköisiä sikareja, joita on kiva pamputella ja pöllytellä.
Aurinko oli jo kääntymässä laskuun ja säteet ei enää tanssinut hangella samalla lailla kuin aamulla lähtiessä. Nälkäkin alkoi jo olla. Lapset kääntyivät takaisin. Vauhti ei enää ollut yhtä huimaa kuin tullessa. Verkkaisesti lapset työnsivät kelkkojaan eteenpäin. Jalat painoivat ja jalkineet lipsuivat jäällä. Oli jo äitiä ikävä. Rantatöyräällä lasten kulkua seurannut mies huuteli heille, että heidän pitäisi mennä kiireesti kotiin. Heitä oli jo etsitty pitkään. Hitaasti paluumatka eteni. Heitä väsytti ja alkoi jo kiukuttaakin. Vihdoin näkyi jo Marjan äiti, joka huolestuneena odotti kotipihalla retkeilijöitä. Lapset lupasivat, että eivät enää koskaan lähtisi ilman lupaa jäälle.
Keittiössä oli Marjalle ruoka valmiina. Koskaan ei ruoka ollut maistunut niin herkulliselta kuin silloin pitkän ulkoilulenkin jälkeen. Ruokana oli muhennosta, jossa oli lenkkimakkaraa ja kyytipoikana mustaherukkahilloa.
2 kommenttia:
Hui kuinka jännitti koko ajan että tuossa käy huonosti ja lapset putoavat kevätjäihin. En meinannut uskaltaa lukea..
Onneksi onnellinen loppu tälläkin auringonväsyttämällä hankiretkellä ü
Olen huomannut, että jossain vaiheessa leikki-ikäisille tulee tarve laajentaa reviiriään. Eikä välttämättä vanhemmat aina edes tiedä kaikkia retkiä. Mahdollisesti joskus myöhemmin tulevat esille ihan jonkun muun asian yhteydessä. :)
Lähetä kommentti