tiistai 29. kesäkuuta 2010

Juhannuksena

Olin juhannuksen aikaan erään ystävättäreni luona päiväkahvilla. Istuskelimme parina päivänä heidän terassillaan nauttien vanhan puutarhan kauneudesta maailmaa parantaen. Säätila yllätti positiivisesti. Juhannuksena ei satanut, vaikka meteorologit varovaisesti olivat uskaltaneet vähän vihjailla siihen suuntaan. Aattona oli pilvistä ja juhannuspäivänä tuulista ja aurinkoista. Ne luvatut sateet taisivat olla varsin paikallisia ja keskittyivät enempi keskeiseen Suomeen.
Parin metrin päässä terassipöydästä kasvoi vanha omenapuu, joka oli täynnä raakileita. Yht’äkkiä omenapuuhun lehahti lintu. Ensin luulimme, että se olisi ollut paikallinen hävittäjälentäjähäirikkö, räkättirastas, joka teki syöksylentoja ja silmukoita tiuhaan tahtiin omenapuun oksien alitse aina häviten naapuritontilla kasvavan hevoskastanjan oksien suojaan. Mutta mitä vielä sehän oli tikka. Valkoselkätikka. No ei kai nyt sentään, vaan urospuoliseksi pikkutikaksi otaksuisin.













Kuvaustaidostani ja kamerani olemattomasta zoomista johtuen tikkakuva vaikuttaa piilokuvalle. Onneksi kuitenkin huomasin ikuistaa lintujen juoma-astian, että edes yksi lintu…

5 kommenttia:

isopeikko kirjoitti...

Vaikuttaa vaaralliselta tuo juoma-astia. Yksi lintu on jo kivettynyt siihen reunalle...

kipi kirjoitti...

Joo.. astia toimii joko vesiastiana tai... linnunpelättimenä... :)))

Pankin talkkari kirjoitti...

Pohjoisessa oli hieno juhannusaatto. Juhannuspäivä olikin sitten sitäkin pahempi -kuin olisimme hetkessä vaihtaneet vuodenaikaa!

Tikasta täytyy kysäistä isännältä, itse en tunnista. Mukava nähdä tuollainen läheltä ü

kipi kirjoitti...

Pankin talkkarille: Pohjoisessa on tähän mennessä tainnut olla aika hurja sää. Olen vähän seuraillut; Sadetta ukkosen kanssa ja ilman.

Tikalla oli punaista vain päälaella. :)

Kutuharju kirjoitti...

Lintukirjani tukee pikkutikkaa... (en olisi itse tunnistanut).

Kivettävä juoma-astia on kyl kamala keksintö ;)