torstai 26. marraskuuta 2009

Valokuvatorstain haaste - jotta en unohtaisi


Suomen Punainen Risti on lähestynyt minua henkilökohtaisesti, jotta en unohtaisi auttaa. Kalenterien tuotto ohjataan Suomen Punaisen Ristin kotimaan auttamistyöhön.

7 kommenttia:

EiMi kirjoitti...

Summa on näköjään salaisuus

SusuPetal kirjoitti...

Hyvä muistutus.

Harakka kirjoitti...

Aina on hyvä auttaa kaikkia,jos kykenee siihen.
Kukin omalla pienelläkin panoksellaan!

Kutuharju kirjoitti...

Mie taas sain joulukortteja, suulla ja varpailla piirrettyjä. Mietin joskus saavatkohan ne koskaan niin paljon lahjoituksia kuin nuo korttien painatukset ja lähetykset maksavat heille... entä nämä taiteilijat itse, saavatko henkensä pitimiksi vai viekö järjestö koko potin? Hmmm, no ei ollut tarkoitus kääntää juttua rahaan. Tärkeintä on auttaa.

aimarii kirjoitti...

Kun katselen kuvaasi, niin menen itseeni - kunpa en olisi liian itsekäs ja uhohtaisi auttamista.

Oh-show-tah hoi-ne-ne kirjoitti...

On tainnut muistaa aikaa montaa?

kipi kirjoitti...

Savu: Voi lahjoittaa enemmänkin kuin kulut, 10 e. :)

SusuPetal: Totta :)

Harakka: Kyllä vaan :)

Kutis: Joo, miekin sain paketillisen suulla ja varpailla maalattuja kortteja ja taisi olla kalenterikin.
Luultavasti "paketit" puhuttelevat paremmin kun osoittavat vastaanottajalle henkilökohtaisesti.

aimarii: Niin, kyllä kai me kaikki tarvitsemme "huomautuksen", että muistamme.

Oh-show-tah hoi-ne-ne: Luulen samoin, koska osoitetiedot Väestörekisterikeskuksesta.