maanantai 10. marraskuuta 2008

Viisaus ei asu meissä...

Jokin aika sitten oli esillä tutkimus, jossa todettiin, että kiire tappaa luovuuden. Se on kyllä aivan totta. Kiireisen työpäivän jälkeen ilta kuluu lähinnä elpyessä ennen muutaman tunnin tajuttomuustilaa. Luovuudelle ei silloin jää rauhallista aikaa. Lauantaisessa kirppisohjelmassa oli vieraana Päivi Istala, joka myös kertoi, että ennen oli enemmän aikaa ajatella kun tehtiin radio-ohjelmia. Kiire näyttää olevan jo monessa mukana.

Apulannan Toni Wirtasta haastateltiin taannoin telkkarissa, jolloin hän paljasti, että uuden levyn luomisen aikana hän lihoo toistakymmentä kiloa. Se oli helpottavaa kuulla, ei siksi, että hän lihoo, vaan että muillakin on luomisen tuskaa. En toki voi verrata itseäni edes samana vuonna Wirtaseen, mutta minulla jo muutaman tekstirivin tuottaminen on joskus äärimmäisen vaikeaa. Osittain johtuu myös siitä, kirjoitanko yleensäkään paljoa. Johonkin aikaan kirjoittelin sähköposteja, silloin tekstin tuottaminen oli helpompaa. Tosin ystäville tutuista asioista ja tapahtumista onkin helppo viestittää. Kun taas tällainen blogiin kirjoittaminen on jokseenkin julkista puuhaa, niin itsekritiikki on myös kova. Pitäisi pysyä mahdollisimman neutraalina, hajuttomana ja mauttomana, mutta kuitenkaan ei saa olla mauton.

Kirjoitettavan teksti-idean on annettava ensi alkuun muhia päässä ja sen jälkeen yritettävä saada kirjoitetuksi jonkinlaiseen muotoon ruudulle. Jonka jälkeen onkin jo lenkkeiltävä pitkään vaatehuoneen kokoisessa ”ateljeessa”, jonka ikkunat ovat länsisiivessä. Nimittäin jostain kumman syystä ajatustoiminta vilkastuu ja tekstin muokkaaminen onnistuu, kun nostaa ahterinsa penkistä ylös ja lähtee liukastelemaan villasukat jalassa parketille.

3 kommenttia:

Eevis kirjoitti...

Ei väsyneenä aina jaksa. Onneksi blogissa voi välillä urputtaakin.
No ei uskoisi tuota tuskaa kun tekstiäsi lukee. Minä joudun vähän rajoittamaan, kun lapsetkin lukevat blogiani. Aikuisia kyllä, mutta en kirjoita asioita mitä en voisi heille puhuakin.
Luomisen tuska tai riemu on tuttu. Joskus on ollut yölläkin noustava kirjoittamaan paperille joku lause.
Tämä viikko on mennyt flunssan kourissa eikä loppua vielä näy -flunssalle :)
Hyvää viikonloppua!

kipi kirjoitti...

Kiitos eevis! :)

Anonyymi kirjoitti...

Tuttu tunne, itsekritiikki ja kontrolli julkisessa kirjoittamisessa on kovempi kuin yksityisissä sähköposteissa.. liekö sitten hyvä vai huono asia.

Mitenhän yhteiskunnalle tärkeiden innovatiivisten keksintöjen käy - luovan suunnittelun ja muun sellaisen - tässä niin kiireisessä työmaailmassa tuon tutkimuksen valossa?
Todella huolestuttavaa.
Luominen vaatii tuskaa, ja aikaa.