maanantai 1. helmikuuta 2010

How are you?



What’s your name? Where are you from?
Kysyy paikallinen gambialainen opas iloisesti ojentaessaan kättään tervehtiäkseen meitä suomalaisia. Kädestä, joihin terveyskeskuslääkärit eivät edes kosketa tautitartuntojen pelossa. Opas on valmis auttamaan meitä kaikissa mahdollisissa ja miltei mahdottomissakin asioissa ja auttaakin. Turismihan on heidän pääelinkeinonsa. Oppaita on tarjolla paljon ja niistä on vara valita. Saimme fiksun, luotettavan ja kohteliaan oppaan. Meillä oli todella onnea. Hänen opastuksellaan saimme tutustua paikalliseen elämään parin viikon ajan retkien, vierailujen ja illallisten aikana. Oli upeaa olla kuuntelemassa aitoa reggaemusiikkia m.m. Rivers of Babylon, jonka Bob Marley aikoinaan ja 80-luvulla Boney M teki kuuluisaksi.

Asukkaita Gambiassa on noin 1,6 miljoonaa jonkun laskennan mukaan. Laskentahan tapahtuu vain kerran kymmenessä vuodessa kun kyläpäällikkö kiertää tiettynä päivänä laskemassa asukkaat ketkä silloisella hetkellä ovat paikalla.
Heimokieliä on seitsemän. Useimmat paikallisista puhuvat ehkä neljää niistä. Lapsilla on oppivelvollisuus ja he oppivat koulussa ensiksi englannin kielen ja vasta sen myötä oppivat kirjoittamaan, lukemaan ja laskemaan. Paikallisia kieliä vain puhutaan. Muutoin on viestitetty rummuttamalla. Gambiahan on vanha Englannin siirtomaa ja maa, josta viime vuosituhannella laivattiin orjia Amerikkaan ja Eurooppaan.

Moni saattaa ajatella, että miksi mennä katsomaan köyhyyttä, kurjuutta, slummeja. Vain murto-osa asukkaista on rikkaita, keskiluokkaa ei ole juuri lainkaan ja suurin osa gambialaisista on köyhiä. Ihmiset ovat iloisia, sydämellisiä ja köyhiä, mutta onnellisia. Heille riittää, että on ruokaa ja puhtaat vaatteet.
Joillekin maa ja matka saattaa olla aivan valtava kulttuurishokki, mutta ainakin minuun se teki lähes lähtemättömän vaikutuksen. Keskustelemmekin matkakumppani kanssa suomenkielisten sanojen jos matkustaa, kun matkustaa... merkityksistä...

3 kommenttia:

savisuti kirjoitti...

Hei, hienoa, olet käynyt Gambiassa. Suomessahan on paljon sieltä tulleita, tunnenkin joitakin. Afrikasta meillä on varmasti paljon opittavaa, ihmisten ilo ja tyytyväisyys siihen mitä on, oikein loistaa heistä. Lähden perjantaina aikaisin, aamuyöllä liikkeelle ja palaan vasta maaliskuun 8. Toivottavasti täällä on jo huomattavasti keväisempää silloin. Laita lisää kuvia, olisi hauska ehtiä katsomaan jotain.

Kutuharju kirjoitti...

Oi kuinka hienoja kuvia ja kiehtova matkakuvaus. Koska en itse helpolla pääse noin kauas, tyydyn nauttimaan nettikuvausten eksotiikasta. Kiitos!

kipi kirjoitti...

Kiitos kommenteistanne! Sain väkerreyttyä hieman lisää tekstiä. :)