torstai 23. heinäkuuta 2009

Albania

Puolentoista tunnin bussimatkan päässä Pargasta on Albanian raja ja tulli. Rajalla albanialainen opas liittyy matkaamme ja vaihdamme paikalliseen bussiin, jolla ”köröttelemme” kapeahkoa ”kylätietä” pitkin vanhanaikaiselle, pienelle lautalle ja ylittääksemme salmen.

Erittäin asiantunteva oppaamme, Demir, tutustuttaa meidät UNESCOn maailmanperintöluettelon kohteeseen kuuluvaan arkeologiseen kansallispuistoon, Butrint National Park’iin. 700-luvulla ennen ajanlaskun alkua rakennettu kaupunkimainen asutus ja maanjäristysten sorruttama alue on mielenkiintoinen tutustumiskohde. Kaupungin rakentamiseen on aikoinaan tarvittu aivan valtavasti työtunteja. Vielä kun miettii, että siihen aikaan ei ole ollut kaivinkoneita, kauhakuormaajia, nostokurkia tms. niin työvoimaa on tarvittu paljon. Ihmiset ovat olleet kekseliäitä.

Basilica ja sen lattia

Parinkymmenen kilometrin päässä rannikolla, lähellä Korfun saarta, on yliopistokaupunki Saranda. Sen rannikon sanotaan muistuttavan Ranskan Rivieraa. Kymmenittäin hotelleja on rakenteilla ja kohta Saranda on turistien ykkösmesta.
Toinen yliopisto on Tiranassa ja osa opiskelijoista siirtyy myös opiskelemaan Italiaan tai USA:an. Kuulosti siltä, että oppaammekin oli opiskellut jenkeissä.



2 kommenttia:

Kutuharju kirjoitti...

Albania kiinnostaisi: siellä voisi olla jotain erilaista ja omaperäistä keskellä 'länsimaista' ja tasapäistä(?) Etelä-Eurooppa. No jaa, tuo ei ollut ihan reilua, onhan Espanja ja Italia ja Kreikka aikalailla poikkeavia toisistaan, (jos mut pudotettaisiin koneesta sokkona (laskuvarjolla tietty, jotta selviäisin hengissä) johonkin noista maista, melkein osaisi arvata mihin maahan on pudonnut! Kyllä ne sen verran poikkeavat). Ja jos kerran Saranda muistuttaa Rivieraa, ehkä mielikuvani Albanian poikkeuksellisuudesta ovat oman mielikuvituksen tuotetta.
Ja kuvasi ovat kuin ikkuna toiseen maailmaan, nyt osasin suurentaakin!! Tuo käsi on hauska, Pirpana kysyi, miksi tuossa on käsi? Se on vähän kuin esittelemässä maisemaa ;)

kipi kirjoitti...

Käsi alimmassa kuvassa on oppaan käsi. Mielestäni se oli niin paljon erikoinen, että oli oikeastaan ihan hauska yksityiskohta, joka oli ”pakko” jättää kuvaan. :)

Opas esitteli tietenkin sellaisen Albanian kuin hän halusi ja ehti yhdessä päivässä näyttää. Paljon toki on köyhyyttä ja ehkä ankeuttakin, mutta nyt kun rajat ovat auki, niin muutosta menneeseen on tapahtunut paljon ja tulee tapahtumaan. Kolkutteleehan Albania jo Euroopan Unionin ovea.