Korkeasaareen saavuttaessa on kaakattava valkoposkihanhien yhteisö vastaanottamassa tulijoita. Toukokuussa esittelin blogissani kanadanhanhen, jota voi nyt verrata valkoposkihanheen. Selvin ero näin maallikon silmin on, että valkoposkihanhella on enemmän valkoista päässään. Toki koko- ja värieroakin on, mutta erikseen nähtynä niitä on vaikeampi erottaa.
Eläintarhassa on paljon katseltavaa ja ihmeteltävää kun muistelen omia ensimmäisiä käyntejäni siellä. Silloin taisi eläimiäkin olla enemmän kuin nykyisin. Aikuiset toki jaksavat katsella ja ihmetellä paljon enemmän ja pitempään kuin lapset, joiden mielenkiinto siirtyy yleensäkin tuttuihin asioihin kuten esimerkiksi lokkeihin. Niitä toki onkin vahdittava jos aikoo syödä itse jotain. Jäätelökioskillakin varoittivat lokeista.
Lapsia kiinnostaa muutamien eläinten häkkikierroksen jälkeen jo leikkipaikat, keinut ynnä muut karusellit tai kiipeilypuut. Ja oikeinhan se onkin, että sinne on niitä järjestetty samoin kuin muita keitaita retkeilyn lomaan.
keskiviikko 23. heinäkuuta 2008
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
2 kommenttia:
Pitäis kyllä lähteä minunkin käymään kun ei ole tullut käytyä kuin pikkupoikana, isot pojat puhuivat siellä olevan minun sukulaisia;-) Tunnistaa varmaan ulkonäöstä:)
Joo... kyllähän siellä on meidän kaikkien serkkuja. Siihen tulokseen tulin kun kävin luonnontieteellisessä museossa. :)
Lähetä kommentti