Pari sataa vuotta sitten paikalliset asukkaat piiloutuivat luolaan merirosvoilta ja orjakauppiailta. Luolan lämpötilan ollessa 18-20 asteista voi sitä käyttää talvella lämmittely- ja kesällä vilvoittelupaikkana. Ilma siellä on kuivaa, ei lainkaan kosteaa kuten tippukiviluolissa.
Tunnelia pitkin pystyy kulkemaan noin kaksi kilometriä. Joistakin kohtia tunneli on metrin ja toisista kokonaisen konserttihallin suuruinen. Kuljimme noin kilometrin verran ja olimme 40 metrin syvyydessä.
60-luvulla vihreästä luolasta tehtiin kulttuuri- ja taidekeskus, jonka koristeli paikallinen valotaiteilija Jesus Soto.
Tunnelin toisessa päässä on laavakupla, Jameos del Agua, jossa on maanalainen järvi. Järvessä elää albiinoja rapuja. Valitettavasti en onnistunut niiden kuvaamisessa. Taiteilija ja arkkitehti César Manrique loi luolaan yleisiä tiloja; baarin, ravintolan ja jopa teatteritilan, jossa on istumapaikka tuhannelle henkilölle.